I the jury

Huhhuh, mikä tää meno on ollu loman aikana, varmaa ainut selvä hetki pitkään aikaan, hmm.
Mutjoo elämäst pitää ottaa kaikki irti, kaikki positiivinen ja epämiellyttävä.

Lähiaikoin päässä on pyöriny vaan yks sana ; Luottamus.
Keneen pitäs luottaa, ketkä luottaa suhun ja miks. Turhauttavinta on puhuu tyylii parhaalle frendille asioita ja huomaaki et on puukko selässä, what the...
Vaik ne asiat ei ookkaan mitään maailmaa mullistavia, mut pienet asiat vaikuttaa kaikkein eniten kaikkeen mitä ympärillä tapahtuu, senverran mä oon tästä elämästä oppinu.
Mut kuinka nopeesti voi antaa ihmiselle anteeks jos luottamus kärsii? Millä tavalla sen voi tehä & millon sen itseasias ees huomaa et kaikki onki ok?

Joskus tahtois oikeesti jättää kaikki taakse ja elää ilman mitää turhia & vaikeita ajatuksia, tuntuu ettei muuta ympärillä pyörikkään nowdayz.